perjantai 2. syyskuuta 2016

Hei täältä työkiireiden keskeltä!

Syksy se tulee auttamatta, siitä yksi varma merkki on syksyn tanssikauden käynnistyminen ja sen tuomat työkiireet. Tällä viikolla minulla alkoi taas täydellä tohinalla opetushommat ja elokuun loppu onkin hurahtanut tanssitunteja suunnitellen ja kaikkia pikku hommia hoitaen töihin liittyen. Hetki varmasti vielä menee ennen kuin tähän tohinaan taas tottuu näin useamman kuukauden tauon jälkeen. Tällä hetkellä vapaa-aika menee lähinnä nukkumiseen ja kehon palautumiseen.


Pientä breikkiä siis täällä blokin puolella taitaa pukata nyt auttamatta, ennen kuin löydän taas järkevän välin koneella istuskelulle ja postausten naputtelulle. Aamuvirkkuus kun ei todellakaan ole se mun juttuni, niin ainakaan toistaiseksi en ole alkanut aamuvarhain heräillä postauksia kirjoittelemaan, vaikka tällä hetkellä se tuntuisi aikataulullisesti järkevältä. Sen lisäksi, että iltani menevät tästä eteenpäin pitkälti töiden merkeissä, ilmoittauduin myös itse yhdelle tanssikurssille! Ettei vain pääse tuo aika käymään pitkäksi tai jos vaikka ei tulisi muuten tanssittua tarpeeksi. :D Mutta pakko oli, kun tarjoutui niin kiva tilaisuus päästä pitkästä aikaa hieman afroilemaan.

Kaiken tämän työtohinan keskellä minulta vielä hajosi puhelin. Ihan varoittamatta. Ei kiva. Ja mä tykkäsin niin paljon mun rakkaasta Samsung Note II:sta. Rip. Mutta onneksi kaapin perältä löytyi viikoksi ensin varapuhelin (kosketusnäytöllä jopa, ei mikään Nokia 5510 sentään :D ) ja nyt on puhelinkaupoillakin käyty. Minä ja mun uus Samsung Galazy S6 ollaan tultu hyvin juttuun, vaikka vasta vähän aikaa ollaan yhdessä oltukin. (Tämän postauksen kuvat on muuten otettu vielä rakkaalla vanhalla Notella. On muuten aika hurjasti parempi kuvalaatu tuossa uudessa luurissa.)


Kynsiä olen kyllä jaksanut lakkailla ihan innokkaasti samalla kun töiden jälkeen tuijottelen tallenteita kotisohvalla. Juuri siirsin ison kansa uusia kynsikuvia (ja muitakin kuvia) koneelle, vielä kun saisi ne blogipostauksiksi asti. Ja mulla ois vaikka mitä ihania kesäjuttuja postaamatta vielä! Apua, mihin se kesä oikein katosi?! Tuntuuko muista yhtään samalta?

Mitä syksy tuo teille lukijoille tullessaan?

torstai 25. elokuuta 2016

Kynsiblogit facessa ja blogikommentoinnista

Liitin nyt nämä kaksi aihetta sulavasti samaan postaukseen, koska ne mielestäni liittyvät toisiinsa aika olennaisesti.

Aloitetaan ensin tällä kivalla ilouutisella! Ehkä joku bongasikin jo blogin sivupalkista hienon lakkapullon kuvan (Tiken käsialaa muuten), joka vie facebookiin vasta perustettuun Kynsiblogit-sivulle? Kynsiblogit on siis sivu, johon suomalaiset kynsibloggaajat voivat jakaa blogipostauksiaan ja lukijat voivat niitä helposti sieltä seurata. Mukana on nyt noin kymmenisen blogia, mutta mukaan mahtuu ja otetaan tottakai uusia halukkaita, joilta aktiivinen kynsiblogi löytyy, koska tarkoitus on kerätä tämä sivusto mahdollisimman kattavaksi. Käykää siis tykkäämässä sivusta tai liittymässä mukaan postauksianne jakamaa! 


Suomalaisia aktiivisia kynsiblogeja ei mielestäni ole todellakaan liikaa ja siksi on minusta hirmu kivaa, että saadaan niitä koottua jollain tavalla yhteen. Toivottavasti tämän uuden sivumme kautta blogit saavat uusia lukijoita ja blogeja lukevat löytävät helpommin/paremmin kynsiblogien pariin. Ainakin sivun tykkääjien määrä on nyt koko ajan kivassa kasvussa, joten kaipa tämmöiselle sivulle oli jossain määrin ihan tarvettakin?


Ja sitten siihen postaukseni toiseen asiaan. Nimittään blogitekstien kommentointiin. Tai kommenttien puutteeseen ehkä lähinnä. Aihe, joka on nyt ollut esillä useissa lukemissani blogeissa ja päätin myös minä tähän tarttua.

Onhan se harmi, että kommenttien määrä on nykypäivänä useissakin blogeissa hyvin vähäinen verrattuan aikaisempiin kommenttimääriin. Minä olen tämän huomannut sekä omassa- että muiden blogeissa ja niin ovat myös monet muut. Mm. Tike postasi asiasta ja haluaa haastaa ihmisiä mukaan kommentoimaan blogipostauksia. #kommenttipäivässäpitääblogithengissä Minusta tämä oli sellainen "kampanja", että halusin siihen tarttua ja rohkaista ihmisiä mukaan tähän omassa blogissani myös.



Myönnän ehdottomasti itsekin olevani laiska kommentoija. Facessa ja instassa on helppo klikkailla peukkuja ja sydämiä, jolloin se itse blogipostauksen kommentointi harmillisen usein (minultakin) unohtuu tai sitä ei enää samalla tavalla muista. Vaikka ei se kommentointi edes kauan vie aikaa, koska mitään kilometrikommenttia ei todellakaan tarvitse kirjoittaa bloggaajaa ilahduttaakseen. Lyhytkin blogiin jätetty kommentti on suuri ilo blogia kirjoittavalle, kun aina postauksiin ei tule edes sitä ensimmäistä ja ainoaa kommennttia. Näin minä sen ainakin koen. Eli turha ajatella, "en minä viitsi kommentoida, kun ei minulla ole mitään kunnollista sanottavaa". Ei ole olemassa "oikeanlaista kommenttia", vaan itse ainakin olen hyvin kaikkiruokainen. Pääasia on, että se kommentti on jätetty.

Vaikka minä ja moni muu bloggaa myös ihan omaksi ilokseen ja tilastoista näkee kyllä, miten paljon blogissa on kävijöitä, niin ei kannata tai saa unohtaa sitä kommenttien merkitystä. Minusta on ihanaa, että blogillani on muutama vakiokommentoija ja välillä tunnen kyllä huonoa omaatuntoa siitä, etten ole todellakaan yhtä aktiivinen kommentoija heidän blogeissaan. Mutta aion nyt tarttua haasteeseen ja pyrkiä kommentoimaan enemmän, edes yhtä blogia yhtenä päivänä.

Korkekngissä löytyy muuten nykyään myös blogipolulta, jos joku tykkää sen kautta blogeja seurailla. Sivupalkissa on nyt Bloglovinin alla linkki myös blogipolulle.

 

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Käärmettä kynsillä

Taas vähän arkistojen aarteita! Näissä kynsissä oli minusta niin hauska idea, että pakko julkaista nämä nyt, vaikka aikaa näiden teosta on kulunut reilusti. Tästä saisi vaikka jonkun kivan postaussarjankin aikaan? Ideana nimittäin oli lähteä matkimaan kynsitarroista löytyvää kuviointia lakkojen ja leimasimen avulla. Turhan tarkkoja tässä ei ole tarkoitus olla, eli täysin indettistä lopputulosta en ole lähtenyt hakemaan, mutta kutakuinkin samanlaista kuviota olisi tarkoitus saada kynsille leimaamalla ja lakkoja käyttämällä kuin tarroillakin.


Vasemmalla Sally Hansenin kynsitarrat kellertävällä käärmekuosilla. Pakko taas kehua, että nämä ovat ihanan ohuita, asettuvat hyvin kynnelle ja pysyvät hyvinä useita päiviä, kun päälle laittaa kunnon kerroksen päällyslakkaa. Oikealla taas tarroista inspiroituneet leimaukseni. En kuollaksenikaan muista nyt ulkoa, missä leimauslaatassani on käärmekuvio. Voisin veikata, että Bundle Monster, vai onko ihan Konadinkin laatoissa?

Halusin pysytellä samassa värimaailamassa, eli keltaista ja ruskeaa on käytetty myös leimatuissa kynsissä. Halusin päästä käyttämään Konadin keltaista lakkaa, koska liian harvoin tulee noilla eri väreillä leimattua. Todella usein tulee kaivettua vain musta ja valkoinen leimauslakka esiin. Kultainen leimauslakka on se vanha versio, joka on todella haalea pigmentiltään ja ei näy kyllä ollenkaan näissä kuvissani. Vain keltaisella leimatut kohdat kamerani suostui tallentamaan.


Tein pohjasta ruskeasävyisen Nubarin Chocolate Caramelilla ja Lumenen ikivanhalla lakalla, joka nähtävästi oli numeroltaan 666, mutta nimeä en tiedä, koska en enää kyseistä lakkaa omsita. Töpöttelin näitä meikkisienellä kynnelle sattumanvaraisesti ja leimasin päälle kaksiväriset leimaukset kultaisella ja keltaisella.


Otin vielä vertailukuvan niin, että toisessa kädessä on edelleen tarrat ja toisessa leimaukset. Kyllä näissä minusta on kivan paljon samaa näköä, vaikka värisävyt eivät ihan identtisiä olekaan.

Pitäisikö kokeilla tätä uudestaan joillakin toisilla tarroilla? Mitä mieltä olette?

lauantai 20. elokuuta 2016

NYX Wonder Stick

Tänään halusin jakaa omia mietteitäni tästä käsittääkseni paljon mielipiteitä jakavasta tuotteesta: NYXin wonder stickistä. Se on siis helppo puikkomainen tuote, jolla saa varjostettua ja korostettua kasvoja. Eräänlainen 2in1 tuote. Toiset tykkäävät tästä paljon ja toisten mielestä tämä taas on "ihan huono". Alempaa selviää, mitä minä tästä tuotteesta tykkään.

Aluksi pakko tunnustaa, etten ole todellakaan mikään "himocontouraaja", mutta olen jo vuosien ajan tykännyt varjostella kasvojani hieman esim aurinkopuuterilla. Joten tämä villitys oli minusta ihan tevetullut.


Oma wonder stickini on sävyssä light/medium, eli kaäsittääkseni se vaalein näistä. Koska olen varsinkin talvisin hyvin kalpea, niin en edes harkinnut minkään muun sävyn ostamista. Ruskea varjostusväri on minusta todella hyvän värinen (ei esim liian tumma), helposti levittyvä ja sen saa sopivasti häivytettyä. Vaalea korostusväri ei ole kamalan näkyvä ainakaan kalpeilla kasvoillani, vaikka käsivarressa se erottuu selvästi. Tuotteen antama melko huomaamaton korostus toimii minusta hyvin arkisessa meikissä ja jos haluan selvemmin näkyvän korostuksen, lisään päälle jotakin puuterimaista korstustuotetta, kuten the Balmin Mary-Lou Manizeria. Itse taidan olla enemmän varjostaja kuin korostaja, joten ehkä hieman vaatimattomammat korstustuotteet ovat enemmän makuuni, vaikka joskus on tietenkin kiva kimmeltää ihan kunnolla. :D

Alla havainnollsitavaa kuvaa, miten kivasti kumpikin väri, sekä vaalea että tumma, alkavat blendaantua kasvoille kun hieman rajoja lähtee hävyttelemään (vasemmalla) ja millaisessa meikissä olen tätä tuotetta käyttänyt (oikealla). Levitän tuotteen yleensä suoraan puikosta kasvoilleja häivyttelen sen beautyblenderillä tai joskus jopa sormin.


Minä siis olen pitänyt tästä tuotteesta, se on minusta hirmu kätevä ja nopea. Puikkoa on helppo käyttää, pientä pakkausta on helppo kuljettaa mukana ja tuote on omassa käytössä tuntunut myös riittoisalta. Minä en siis tämän kummoisempaa tuotetta tarvitse kasvojen contouriin. Tietenkin olennaista tässä tuotteessa on, että sen värisävyt toimivat ja sopivat omalle iholle.


Onko lukijoissa tätä tuotetta testanneita? Tykkäsittekö?

torstai 18. elokuuta 2016

Miittikassin voittaja

#kesämiitti16716 jälkimainingeissa järjestetty arvonta on nyt suoritettu. Osallistumisia tuli kymmenittäin ja miittikassin uusi onnellinen omistaja on...


Diana A

Onnea! Otan suhun yhteyttä sähköpostilla ihan piakkoin! :) Kiitos kaikille osallistuneille, oli hauska lueskella teidän kesän kohokohtia ja kuulumisia! Toivottavasti jäätte seurailemaan blogia vielä jatkossakin, vaikka arvonta onkin nyt ohi.

maanantai 15. elokuuta 2016

Glitteriä ja liukuväriä

Tämän postauksen kynnet ovat vanhoja, varmaan vuoden-kahden takaa. Tulivat vastaan kun kävin läpi valokuviani ja siirtelin niitä ulkoiselle kovalevylle. Olen nyt vahvasti sitä mieltä, ettei näitä ole vielä nähty blogissani. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä ja te lukijat olette ihan varmoja, että olette nämä jo aiemmin nähneet. :D


Vanhoja kynsiä läpi käydessä huomasin, että ehdoton lempparitapani lakata kynnet oli tuolloin liukuväri ja siihen vähän glitteriä päälle. Nopea, varma ja helppo tapa. Tässä ei voi kamalasti mennä pieleen.

Yllä näkyvissä kynsissä on pohjalla varmaankin ainakin kolme kerrosta Essencen Ice Ice Baby kokoelman lakkaa Junior Championship. Sillä tämä on todella läpikuultava. Lakassa on kyllä kiva pinkki shimmerhehku tietyssä kulmassa. Kärkiin on töpötelty Lumenen metallista lakkaa, jonka nimeä en pysty enää tarkistamaan kun olen kyseisen lakan lahjoittanut äidilleni ja Wild & Mildin glitterlakkaa Party Animalz. Päällä Mereneidin päällyslakka, joka on todella hyvä ja mielestäni pikakuivattava, vaikka niin ei pullossa luekaan. Hamstraan tätä aina I Love me -messuilta.


Toisissa kynsissä on sama tuttu kaava: liukuväri ja glitteriä päälle. Kynsillä on kaikki Essencen Bloom Me Up! trend editionin lakat, jotka on julkaistu vuonna 2014. Lakkoja tosin oli vain neljä, joten peukaloon piti laittaa jokin väri toistamiseen.


Essencen lakkojen päälle laitoin Color Clubin Celebration kokoelman Something New glitterlakkaa. Mielestäni tämä on tosi kiva Color Clubin kokoelma, josta ei hirveästi ole kuitenkaan swatcheja tai juttuja näkynyt blogeissa. Ja tämä on jo vanha kokoelma. Löytyy kuitenkin myynnistä edelleen esim täältä. (En hyödy linkistä mitenkään.)

Tuohon aikaan (loppuvuodesta 2014) taisi olla muodissa nuo valkoiset glitterlakat eli ns "lumihiutalelakat". Tämä Color Clubin yksilö on siitä erilainen, että siinä on myös valkoisen lisäksi turkooseja isoja kuusikulmaisia glittereitä. Turkooseja glittereitä ei ole paljon, mutta juuri sopivasti, että niitä saa joka kynnelle näin halutessaan. Nämä turkoosit glitterit tekevät mielestäni tästä sopivalla tavalla uniikin.


Yllä olevissa kynsissä pohjalakkana toimii Lumenen CC Nail Concealer, jonka aikoinaan sain muistaakseni jossakin miitissä testattavakseni. Lakka on ollut käytössäni usein silloin, kun en voi värilakkaa pitää, vaan pitäisi olla lakattomilla/luonnollisilla kynsillä. (Esimerkiksi tanssiesityksissä.) Omalla kohdallani lakattomat kynnet vain tarkoittaa poikkeuksetta häiritsevästi kellertäviä kynsiä, koska kynsilläni on yleensä lakkaa aina. Siksi ihan nakukynsillä en oikeastaan pysty olemaan, vaan tarvitsen nakukynsilleni jonkin tämmöisen kynnen väriä neutraloivan lakan. Jo parilla kerroksella tällä "kynnen concealerilla" saa yllättävän peittävän lopputuloksen ja nätin tasaisen sävyn kynnelle saa jo yhdellä kerroksella, mutta itse suosisin kahta varmuuden vuoksi. :) Myös erilaisissa ranskiksissa tämä concealer on ollut hyvä.


Lumenelta on muuten tulossa taas syksyksi uutuuksia ja niiden mukana pitäisi tulla läpinäkyvä matta päällyslakka. Se täytyy varmaankin ostaa testiin, koska hyviä mattapäällyslakkoja ei koskaan ole liikaa. :)

P.S. Muistakaa osallistua arvontaan, huominen vielä aikaa! :)

tiistai 2. elokuuta 2016

Kesämiitin kynnet

Vielä yksi postaus #kesämiitti16716 aiheen tiimoilta. Nimittäin minun kynteni. Tällä kertaa mukana poikkeuksellisesti myös varpaankynnet, joita en yleensä blogissa esittele, vaikka niitä monesti lakkailenkin. Myönnettäköön, etten kyllä oikeastaan koskaan jaksa varpaiden kynsiä koristella, mutta nyt miittiä varten panostin sen verran, että tein vähän liukuväriä ja laitoin fimojakin varpaiden kynsiin.


Käyttämäni lakat näkyvät yllä: Essence Flashy Pumpkin ja Hello Sunshine. Hello Sunshine on mattalakka, mutta laitoin sen päälle pikakuivattavan, jolloin se sai kiiltävän pinnan. Isovarpaissa siis liukuväri näillä kahdella ja muutama fimo vielä kaverina. En jaksanut tehdä liukuvärejä muihin varpaisiin, kun kynnet ovat niissä niin pienet.


Ja sitten ne sormien kynnet, joilla pikkuinen palkintokin lähti kotiinviemisiksi. Kesään kuuluu minusta olennaisena osana ihanat aurinkorannat, joten tein kynsilleni rantahiekkaa, merta ja aaltoja. Erilaisia niittejä ja strasseja kiinnittelin koristeiksi, sekä leimasin kaloja, simpukoita ja ankkureita.


Oikea ja vasen käsi olivat keskenään erilaiset, jotta sain toteutettua kaikki minulla olleet ideani. Vielä kun olisin omistanut semmoisia simpukoiden muotoisia niittejä, niin niitä olisin varmasti käyttänyt näissä kynsissä. Ne olisivat sopineet nyt kuin nenä päähän. Mutta ilmankin onneksi pärjäsin. Oli muuten yllättävän vaikea löytää mitään simpukanmallista leimauskuviota omista laattavarastoista, mutta onneksi sellainen lopulta löytyi. Muuten olisi jääneet simpukat kokonaan pois näiltä rantahiekoilta.


Lakkailin näitä kynsiä tietenkin ihan yömyöhään miittiä edeltävänä iltana, tai no oikeammin koiristelin, koska pohjalakkaukset olin sentään tehnyt jo hyvissä ajoin. Mutta eihän sitä koskaan kannata olla liian aikaisin valmis, eihän? :D


Peukaloiden kynsiin olin erityisen tyytyväinen. Muutenkin tykkäsin tästä lakkauksesta paljon, koska nämä olivat pitkään aikaan monimutkaisimmat kynnet joita olen tehnyt. Nyt olen mennyt pitkän aikaa yksinkertaisilla kynsillä, joissa on ollut yleensä vain pari aksenttikynttä ja muissa kynsissä keskenään samanlaiset lakkaukset. Oli aika virkistävää vaihtelua tehdä näin keskenään erilaisia kynsiä ja yhdistellä eri koristelutekniikoita.


Käyttämäni lakat näkyvät alla: China Glaze Fast Track, OPI Gelato On My Mind, Kiss valkoinen, OPI Can't Find My Czechbook ja China Glaze Seahorsin' Around (jota töpöttelin vain hieman tuomaan kimallusta veteen). Näiden lisäksi käytössä oli Konadin valkoinen ja ruskea leimauslakka, sekä laatat Konad m27 ja Bundle Moster BM08 & BM09.


Näitä kynsiä tehdessäni sain ideoita vielä moniin muihin meri- ja rantateemaisiin kynsiin. Vaikka merimiestyyli ei ole oikein koskaan tuntunut omalta jutulta, niin nyt jopa harkitsen merimieshenkistä lakkausta. Saa nähdä, mitä näistä ideoistani saan lopulta kynsille asti.